maanantai 28. maaliskuuta 2011

Synttärisuman startti

Jokakeväinen synttärisuma on startattu käyntiin, näitä riittää toukokuulle asti, sitten on parin kuukauden huilitauko :) Suurperheen etuja.
Tasan 11v. sitten itkin ja huusin synnärillä. Sanotaanko nätisti, että synnytys ei jäänyt kauniiksi kokemukseksi mieleeni. 3,5h ponnistusvaiheen jälkeen minusta saatiiin kirjaimellisesti kiskottua 4,7kg, 56cm pitkä kaunis poika käsi poskella. Jo pitkään olin neuvolassa sanonut, että tuntuu ihan niinkuin vauvan varpaat olisivat jo kurkussa saakka. Silloin siellä terkkari vain nauroi. Kun olin päässyt pojan kanssa kotiin hän soitti minulle lievästi järkyttyneen kuuloisena. Oli lukenu paperini sairaalasta. sanoi, että NYT uskon, että ne varpaat varmaan olivatkin kurkussa!
Mutta... minä sain pojan. Terveen lapsen. Eloisan, iloisen ja vilkkaan. Pojan joka nousi 5kk iässä seisomaan, lähti 10kk ikäisenä kävelemään ja siitä saakka on liikkunut.
Minä kiitän tästä lahjasta, armosta joka minua on kohdannut. Nyt Lauri on kohta jo minun mittaiseni, komea nuori, urheilullinen miehen alku joka opettaa minulle joka päivä jotain maailmasta jota en yhtään tunne: Pallopeleistä, veivaamisista, kännyköistä, mailoista ja nappiksista.

Meillä oli juhlistamassa Lauria yhteensä 20 vierasta. Ensimmäistä  kertaa päätin tarjota sekä ruokaa että kahvia. Sosekeittoa (taas), pinaattisämpylöitä, karjalanpiirakoita alkuun (koska kelloja siirrettiin ja arvelin joillain muillakin olevan sen kanssa pieniä käynnistymisvaikeuksia mutta taisin itse olla ainoa jolla sisäinen kello eli eri aikaa..)ja jälkkäriksi suklaakakkuja ym. makeaa.
Tällä kertaa lähes kaikki tarjoilu oli luomua. Siitä tuli ihan valtavan hyvä olo, että jotenkin sitä tunsi tarjoilevansa myös jotain henkistä hyvää kaikille vieraille. Uusi viikko aluillaan, uusi aika. Ainakin kalenterin mukaan siis kesää kohti mennään, uskoa koetellaan, kun ikkunasta katsoo ulos ja mittarissa melkein 10 pakkasta. Ei anneta periksi =D
P.s. Piti se sitten arvata, että Villa Harmonien allemyynnistä tilasin kuitenkin pupulle poikaystävän..

tiistai 15. maaliskuuta 2011

Ketjusilmukkaketsuppia kiitos

Vihdoinkin tänne pääsee, kone on tiltannut päivityksen kohdalla jo monta päivää!
Täällä blogistaniassa on niin paljon käsityöihmisiä, että ajattelin jakaa tämänmoisen idean. Meillä asuvan neidin mamma on nimittäin taitava ompelija, kutoja ja virkkaaja. (Olenkin tainnut esitellä niitä ihania kevätjuhlamekkoja jo aiemmin) Nyt hän oli keksinyt virkata hampurilaisia, maisseja, lihapulllia, salaatinlehtiä, tomaatteja, kurkkuja,kananmunia ja Mailegin pikkuhiirelle vaatteita. Mekossa on jopa paikka hiiren hännälle!
Lapset leikkivät täyttä päätä hampurilaisbaaria. Kuulin, että mammalta tilataan vielä juustosiivuja ja ranskiksia :)

 Tuossa hampparisämpylässä on "saranat" eli väliin vaan laitetaan täytteitä. Hyvä idea niin pysyvät molemmat puoliskot tallessa..
Meillä täällä arki juoksee eteenpäin. Taas on yksi lapsista kuumeessa, tämä syksy+talvi ovat todella meitä koetelleet. Alkaa itsestäkin jo tuntua, ettei uskalla mihinkään mennä, kun kaikki vaan oksentavat ja niistävät kun kuuntelee ihmisiä. Hullua. Onneksi kevät antaa jo merkkejä itsestään, en malttaisi enää odottaa. Meillä on niin paljon lunta edelleen, että kun ne sulavat niin talomme varmaan lainehtii täältä mäeltä. Älkää siis ihmetelkö, jos näette roosan nooan arkkimme kellumassa kevättulvissa... :D
Olette ajatuksissani!!!!