sunnuntai 29. syyskuuta 2013

Pitkästä aikaa...

Tuntuu ihmeelliseltä, että viimeksi piipahdin tänne juhannuksena...tuntuu, että aikaa on kulunut vain pieni hetki ja kuitenkin syksy on jo pitkällä. Kesä meni hujauksessa. Silti talletin siitä monta muistoa mukaani talven varalle, jotta jaksan taas kylmän ja pimeän.
Palaan kuitenkin vielä kesään, ehkä elämäni parhaimpiin.
Vietimme kaiken vapaa-aikamme mökillä. Mukaan oli pakattuna iso kasa elokuvia sadepäivien varalle, niitä ei tullut. Aurinko helli meitä aamusta iltaan, meri kuumeni kuumenemistaan saavuttaen +26 asteen lämpötilan! Silti väistimme sinilevän.
Oli kaikki syy hymyillä.



Päivät kuluivat soljuen eteenpäin, valmistimme ruuat ulkona, lämmitimme tiskivedet, iltaisin lämmitimme saunaa ja muuten vain vietimme aikaa terassilla uiden ja nauttien. Välillä vedettin vesisuksia ja kestittiin vieraita.
Mitä tekivät kaikkimullehetitännejanytäkkiä- lapset, kun ärsykkeet oli karsittu minimiin ja elektroniikkaa oli niukalti? Ne ryhtyivät luoviksi ja avuliaiksi. Rakensivat majaa, lukivat, ihmettelivät ötököitä, maalasivat, leikkivät, piirsivät ja nuorimmainen riippui riippumatossa onnellisena pilviä katsellen. Yhdessä hoitui grillaukset ja tiskaukset. Muun ajan katselimme merta. (itse asiassa huomasin katselevani merta koko ajan)

Minä laittelin yhä vain pientä saunamökkiämme. Tuunasin ulkokeittiönä toimivaa terassia, järkeistin astiasäilytystä ym. hankin koukkuja sinne ja tänne. 



Sateen pelossa mies nikkaroi terasilla toimivaan ruokatilaamme katoksen. Kaiteet maalataan sitten ensi kesänä.
Koko maailman ruskistuessa löysin maljakoihin aina jotain vihreää.

Kauneus ja meri rauhoittivat kiireen pois mielestäni. Joogasin terassilla joutsenten katsellessa.
Iltaisin auringon laskiessa tunnelma muuttui satumaiseksi. Istuin katsomassa jokaisen auringonlaskun lasten kanssa.

Kunnes tuli se viimeinen päivä, jolloin pakkasimme tavarat, siivosimme paikat, tyhjensimme uimalelut ja palasimme kotiin. Lähtiessä istuin laiturilla ja kurkkua kuristi. Koitin niellä kyyneleitä. En olisi halunnut tämän loppuvan vielä. Ensimmäinen kerta, kun en ollut kesän jälkeen iloinen siitä, että koulut ja arki jo alkavat. Viereeni istahti pieni ihminen joka nojasi minuun ja sanoi: Äiti, tää on ollu mun elämän paras kesä. "Niin munkin". Sitten istuttiin pitkään hiljaa. Kurjet lensivät yli, ilmassa oli jo syksyn tuoksu vaikka aurinko vielä vaan jaksoi polttaa, kuin kutsuen jäämään.

Voikaa hyvin! <3
(p.s pahoittelut osittain huonosta kuvalaadusta, osa otettu kännykällä.)

torstai 20. kesäkuuta 2013

Juhannus

Saunamökki valmistui maanantaina. Iso huokaisu, on tämä ollut aika matka vaikka itse ei ole tarvinnutkaan vasara kädessä heilua. Huomenna lämmitän saunan, onnellinen nainen istuu sen lauteilla, hymyilee.








Näihin kuviin, näihin tunnelmiin... IHANAA JUHANNUSTA jokaiselle! <3


maanantai 27. toukokuuta 2013

Kesäunelmia

Viime viikonloppu rannassa oli jollain tapaa todella hieno. Aurinko paistoi niin kuumana, että joogasin terassilla bikineissä. Voiko olla ihanampaa? En heti keksi. Ja kuitenkin on vasta toukokuu! Terassi oli laudotettu, kaiteet vielä puuttuivat mutta hyvin pärjättiin.


Meri vetää puoleensa, sitä katselee koko ajan. Kaksi joutsepariskuntaa asuvat lähikaislikossa, tarjoavat jatkuvaa viihdykettä. Nousevat ilmaan ja levittävät uljaat siipensä, siipien ääni kaikuu lahden halki. Upeat, upeat linnut.
Tarvaraa oli taas auto ja peräkärry täynnä, kun lähdettiin. Pikkuhiljaa ollaan saatu enimmät jo paikanpäälle. Takkahuone alkaa näyttää siltä, kuin pitikin. Juuri siltä!

Taustalla ottamani kuvat tytöistä laiturilla viime kesänä.
Vanhat kuluneet airot löysin kirpputorilta viime kesänä. Mietin vielä nostaisinko ne kattoon. Nyt saavat hetken huilata tässä, kun mietin.
Olen valinnut huoneeseen vain luonnonsävyjä. Hiekan ja meren. Valkoiset verhot lepattavat merituulessa. Tekstejä en voi vastustaa koskaan..
Toinen suosikkini, hän on odottanut jo kauan mökin valmistumista! :)
Lapsille ostin lattiatyynyjä sadepäivän peli-iltaa varten.
Täällä onkin jo kaksi viikonloppua pelattu innolla korttia, olemme vallan tempautuneet huutopussin pelaamiseseen, kun lapset ovat nukahtaneet. Miten vaikea peli se onkaan(minulle), tarjoaa alati uutta haastetta! Suosittelen ihan kaikille, torjuu varmasti muistisairauksiakin! :)
Viikon ekoilut tulevat tässä:
100% biohjoavat bambusta ja maissista valmistetut mukit. Katsoin tv-dokumenttia muoveista. En ollut ihan ymmärtänytkään kuinka laaja-alaisen negatiivisesti ne vaikuttavat koko elimistöömme häiritsemällä omaa hormonitoimintaamme. Jos voin tehdä edes jotain vähentääkseni muovikuormaa niin hyvä. Mietin jo kauan sitten mikä olisi muovimukin korvike, meillä (sattuneesta syytä...) kun lapset juovat useimmiten muovimukeista. Onnekseni keksin aivan sattumalta tämän bambun. Ne saa pestä tiskikoneessa ja myyjä kehui niiden olevan erittäin kestäviä astioita. Ne ovat myös ihan kauniita, utuisia.

Viimeinen rutistus ennen kesälomaa, aika haipakkaa mennään...
Lämmintä viikkoa! Kiitos kommenteistanne, mökkiteemalla mennään varmaan vielä aika kauan...

perjantai 17. toukokuuta 2013

Loppusuora häämöttää...

Olen tuntenut ihan huonoa omatuntoa, kun en ole ollenkaan ehtinyt tänne ja niin moni odottaa mökkikuvia. No, tänään on vietetty helteessä tuntikausia raivaten sisätiloja, VIHDOINKIN!!! Huomenna jatketaan ja kannetaan kalusteet sisään!!
 Näin tänään terassin rungon ensimmäistä kertaa ja olin sen koosta hieman...tyrmistynyt. En ihan kuvitellut sen olevan noin iso, mutta mies toisteli (minun) slouganiani: terassia ei koskaan voi olla liikaa eikä kuunnellut sitä, että mielestäni tämä saunan terassi alkaa näyttää pian jonkun vierasvenesataman bubiterassilta ja tätä menoa joudun pian rakentamaan siihen myyntitiskin.. Jää nähtäväksi miten sen kanssa siis käy ;) Näillä nyt kuitenkin mennään.




Tästä se lähtee...sisustus! Alkaakin kotona joka nurkka pullistella mökkitavaraa...

Vielä vimpat lamput paikalleen ja huomenna päästään ehkä jo löylyyn!
Nyt pakkaamaan jotta päästään jatkamaan. Julistetaan siis kesä ja mökkikausi alkaneeksi.
Aurinkoa ja iloa viikonloppuunne, jokaiselle!

keskiviikko 24. huhtikuuta 2013

Paljun kruunu

Lauantaina oli ihana aurinkoinen pihapäivä. Harjattiin pihalaattoja, kannettiin kalusteita, hankittiin paviljonki paljun päälle ja viritettiin siihen valoja. Joka solulla tuntui kevättä, valoa ja lupausta kesästä. Illalla kuuma palju odotti kylpijöitä tähtitaivaan ja uusien lamppujen alla. Palju sai kruunun päälleen..Oli mukavaa.


Ja koska blogielämä voi olla välillä, kuin satua siihen voi sanoa sen pituinen se. Niin päätin tehdä nyt ja muokata tätä postausta. Ensi viikolla kerronkin ihania hiljaisuuden retriittikokemuksiani! Pidin teidän kunniaksi oikein päiväkirjaa hitaista, eheyttävistä päivistäni. Ollaan kuulolla!

p.s Onni on iloinen oma itsensä, hauska patterikoira. Emme murehdi enää menneitä, kaikki on nyt hyvin ja pipi parantunut hienosti.

tiistai 16. huhtikuuta 2013

Tohtori Hauschan lumoissa

Olin pari kuukautta sitten kirjastoautolla ja tapani mukaan selailin hyvinvointikirjoja. Käteeni tarttui tämä kirja:
Herätä kauneutesi- hyvinvointia luonnosta dr.Hauschan tapaan.

Kirjassa oli paljon ohjeita itsetehtyyn kosmetiikkaan ja naamioihin...mutta mutta... samassa se herätti kiinnostuksen dr. Hauschan kosmetiikkaan. (Hyvin tehty kirja siis) Kuulosti niin tosi kivalta, että biodynaamisesti viljeltyjä kasveja poimitaan käsin aamukasteessa :) Minulle! Aion kyllä kesällä aloittaa keruutoimet itsekin ja valmistaa muutaman kasvoveden ja naamion kirjan ohjeilla.

Kirjassa on muutakin ajateltavaa asiaa, jopa niin että olen lukenut sen nyt jo kolmeen kertaan! Oma poikani kävi yli 10v sitten hetken steiner-päiväkodissa (Juu-u, silloin jo kyti tämä sisäinen hörhöilyni) ja dr hauschalla ja steinerilla on jotain yhtymäkohtia. En kyllä jaksa tarkistaa mitä, mutta kirjassa kulkee mukana "steiner-filosofiaa".

Kirjan sanoma on se, että ihminen on kaunis ollessaan onnellinen ja hymyillessään. Suurinta kauneutta on aina sisäinen. Vihainen ihminen ei ole koskaan kaunis!
Laitan tähän otteen kirjasta, poimi se mukaasi <3

"Kun ihminen elää väärässä rytmissä elimistönsä tarpeisiin nähden (niinkuin tällä hetkellä suurin osa ihmisistä tekee, oma kommenttini) elimistö antaa varoitusmerkkejä:
"aina kun sinua väsyttää, mutta annat silti itsestäsi enemmän, kuin olisi terveellistä tai yksinkertaisesti enemmän kuin jaksaisit, sisimpäsi antaa varoitusmerkkejä, jotka ilmenevät pelkona, vihana tai molempina. Sisäinen ohjausjärjestelmäsi käskee hidastamaan vauhtia, luopumaan elämän asettamista vaatimuksista, lepäämään ja löytämään jälleen yhteyden omaan itseen.
Kroonisesti vihaiset ihmiset eivät useinkaan huomaa, että heidän sisimpänsä kehottaa heitä kuuntelemaan ja toteuttamaan myös omia tarpeitaan. Ylenmääräiset vihan ja pelon tunteet turmelevat terveyttä ja tuhoavat kauneutta. Näin tuntevan ihmisen sisäinen viisaus yrittää saada ääntään kuuluviin:
"Kuuntele! Tarvitset lepoa. Sinun pitää viettää aikaa rauhassa yksin ja rakkaidesi kanssa. Sinun täytyy pitää hauskaa, tanssahdella auringossa ja astella sateessa. Sinun pitää eheytyä. Olet tyhjentynyt! "

(Susan West Kurz. Herätä kauneutesi 2011, s.16-17)

Nämä kuvat löytyvät sivuilta: http://www.drhauschka.fi. Käykää tutstumassa mm. kasvien keruu osioon, vaikuttavaa.
Tähän kosmetiikkasarjan ideologiaan kuuluu siis kasvien/luonnon kunnioittaminen, biodynaaminen viljely, ajatus siitä, että ihon ongelmat ovat väliaikaisia ja iholla on kyky korjata itse itsensä jos se saa siihen tarvittavat välineet. Tämä on valovuosien päästä siitä hypernanoteknologia-kosmetiikasta johon olemme tottuneet. Tässä tuotesarjassa ei käytetä lainkaan yövoidetta! Vaan luotetaan siihen, että yön aikana iho korjaa itse itsensä ja tasaa rasvan muodostusta. Täytyy myöntää, että juuri kun olin oppinut silmänympärysvoiteisiin, teki tiukkaa jättääkin kaikki pois...
Omassa käytössäni on nyt n.5viikkoa ollut:

*Toisen sarjan luomu-pudistusvaahto! en ole vielä käsittänyt mikä tuote kävisi tässä sarjassa meikinpoistoon.. ;)
*Kasvovesi Spezial, seka-rasvaiselle iholle. Suihkitaan aamuin illoin suihkepullosta, illalla ei lisätä mitään päälle. Iho saattaa aluksi kiristää, mutta korjaa itse tilanteen n.15min kuluttua.
*Päivävoide melissa (vähentää kiiltoa) 
*Meikkivoide
*Silmähohde (sis. mm avokaadoöljyä, macadamia-pähkinäöljyä ja tyrniöljyä..voisin siis vaikka syödä sitä :)
*Ja sitten puhdistusvoide, joka on kyllä kaikkein mielenkiintoisin tuote! Jollen olisi saanut siitä näytettä en olisi sitä arvannut ostaa, sillä on sellaista outoa ruskeaa mantelitahnaa! Sitä ei lainkaan hierota kasvoihin vaan puristetaan 2cm käsiin, lisätään pari tippaa vettä ja sitten taputellaan pitkin kasvoja. Voide imee kuin imukuppien avulla ihosta epäpuhtauksia. Hauschan kotivuilla on videolla ohje jossa näytetään miten puhdistuvoide taputellaan. Lopuksi se huuhdellaan pois.

Aika pelaamistahan tämä nyt näiden tuotteiden kanssa on....mutta.
Ihoni ei ole koskaan näyttänyt yhtä hyvältä!!
 Ja tämä on totta. Ei edes nuorempana.
Sekaihoni on ollut aina haastava hoidettava, alaosaan kasvoja ilmestyi (huom mennyt aikamuoto) kierron mukaan kipeitä paukamia kun taas posket ovat kuivat. Ihon väri (oli) harmaa ja eloton. 
Nyt mietin viime viikolla, että voisin periaatteessa lähteä kauppaan ilman meikkiä!!  Se on minulle iso juttu, kun yleensä kaikkien epäpuhtauksien/kalpeuden peittämiseen on tarvittu ainakin mineraalimeikkivoidetta/puuteria/peitepuikkoa.
Olen kokeillut milloin mitäkin sarjaa, käynyt kasvohoidoissa, kuorinut säännöllisesti, tehnyt naamioita jne. Koen, että minulla on olemassa jo vertailupohjaa tähän asiaan. 

Mitään kovin riittoisia nämä eivät mielestäni ole, siitä miinus.
Tästä sarjasta on aika paljon bloggauksia ja kokemuksiakin laidasta laitaan. Ilmeisesti se toisille toimii ja toisille ei. Itse olen ainakin aivan myyty ja nettikauppaan lähti juuri isompi tilaus. (netistä saa aika tavalla halvemmalla tätä sarjaa)

Koska olen päättänyt( kirjan ohjeita noudattaen) yrittää olla iloisella päällä, piristin itseäni näin ihanalla paidalla! (me&i) On NIIN paljon helpompi hymyillä, kun päällä on pinkkiä! 
Lisää hymyilyttää se, että meille muutti tänään maailman kaunein kirjahylly! Kunhan saan pahvilaatikot ulos ja imurin aloileen, palaan asiaan... Voikaa HYVIN!

lauantai 6. huhtikuuta 2013

Eläinpläjäys!

 Tänään oli (taas) päivä josta olin vannonut, että tätä päivää ei tule koskaan: Meille tuli 10 kanaa!
Kävi niin, että eräs tuttuni oli saanut ajatuksen pääsiäisitipusta (joo-o, aivan hirveän epäeettistä, mutta puolustukseksi: hän päätti antaa muutamalle jo kuolemantuomion saaneelle tipulle pari päivää lisää elämää). Näin hänellä oli sitten yht´ äkkiä omakotitalon suihkuhuonessa 10 tipua, kun meidän sakki tupsahti kylään. No. Arvaahan sen... "Ei näitä pieniä millään voi tappaa!" kommentistani viikko ja ne 10 nököttivät minun pihallani! :D

Onneksi meillä oli navetassa tilaa ja kunnon lämmitys ja tiput ovat nyt siellä hyvinkin iloisina. (Niille on rakennettu jos jonkinmoista temppurataa ja kiipeilypaikkaa). Kiitos tehokkaan fb kampanjan, kanoilla on uusi koti tiedossa, kunhan me hoidamme niitä isoa lämpötilaa vaativan kasvuvaiheen yli. Saattaa silti olla, että syksyllä otammekin näistä muutaman (ja pari kirjavaa maatiaiskanaa) takaisin, kun alkavat munimaan! Olisi aika mukavaa saada "luomumunat" omasta kanalasta!
 Espanjan löytökoiramme Alli on sitä mieltä, että kanapaisti maistuisi hyvin, vaikka tipupaistikin. Parempi pitää tämä laiska lyllerörouva erossa hoidokeista varmuuden vuoksi...
Toinen espanjalaisemme, Onni sitten taas ei tajua oikein mistään mitään, kunhan joku ihminen katsoo päin, silittelee ja juttelee mukavia niin se on kaikki mitä tämä pieni ja hauska "patterikoira" tarvitsee.
Wanhaherra Oliver, 12v. on lasten ihan ehdoton ykkönen. Sen tulevaa kuolemaa on itketty jo monta vuotta varuiksi. Ajatuskin siitä saa lapset suunniltaan. Se on aina siellä missä lapsetkin, paimentamassa, tuomassa keppiä (jolllei löydä muualta, hakee puuvajasta halon) ja pelaamassa ja se on syönyt elämänsä aikana ainakin 100 salibandypalloa! Se on selvinnyt monesta, on vahva, väsymätön ja jäntevä koira. Pahimmat hetket koettiin, kun se jäi miehen moottoripyörän alle. Oli heinäkuu ja eläinlääkärit lomalla. Mies ajoi huolesta soikeana satoja kilometreja, jotta sai sen lonkkaleikkaukseen. Vaikka se oli silloin jo 7v. se toipui siitä täydellisesti. Oliwer on bordercollien ja puolan alankopaimenkoiran vahinkopentu. Sen äiti oli 12v, kun sai vielä pennut!  Tässä se on kynitty fiskarseilla kesäkuosiin. Sen valtava lammaskoiramainen turkki on niin vaikeahoitoinen, että...ei ole bordercollien karvasta tietoakaan..

Lotta tässä surffailee netissä ja katselee koiria. Kova koirakuume tuntuu olevan. Lotta on niin vastuuntuntoinen tyttö, että saattaisi jopa oikeasti sitoutua "omaan koiraan". Vaikka itse ajattelen, että eläimet ovat aina viime kädessä aikuisen vastuulla. Ystäväni sanoi just, että "Teillä on kyllä koirien paratiisi!"  Aina joku on kotona, saavat olla vapaana (koska eivät ikinä karkaa) ja tietävät paikkansa laumassa. Ne ovatkin kaikki tasapainoisia ja tyytyväisiä eläimiä. Kanien kanssa ei sitten mennytkään yhtä hyvin, sillä yhtenä aamuna Lotan pupu Helmi löytyi kanilasta kuolleena! (ei mitään tietoa miksi) Hilma jäi yksin ja yksinäiseksi. Periaatteisiini kuuluu, että eläimen hoidoksi ei riitä pelkkä ruokinta, eläin tarvitsee myös seuraa.Yksinäinen kani navetassa ei voi mitenkään olla onnellinen kani. (Tai mikään yksinäinen eläin navetassa) Onneksi Hilmalle löytyi uusi, hyvä koti, jossa saa nyt elää sisällä asunnossa ja ihan perheenjäsenenä. Meillä se ei allergiani vuoksi olisi onnistunut. Eilen sain sähköpostiini kuvia iloisesta kanista. Tuli hyvä mieli.

Leppoisaa lauantai-iltaa kaikille! 

p.s mies tuli just kanalasta ja ihmetteli miten tiput liikkuvat sellaisena yhtenäisenä keltaisena kasana, hän vei sinne jyviä ja 10 tipun keko oli hänen kenkänsä päällä kun koitti astua sieltä ulos. Piti niitä sitten hetki kuulemma irrotella.